Safarille lähdetään yleensä etsimään suosittuja ja kauniita eläimiä kuten leijonia ja värikkäitä lintuja.
Mutta safari ei ole pelkkää kauneutta.
Kaikki eläimet eivät ole suosittuja tai kauniita – mutta silti todella tärkeitä.
Jokaisella on oma tehtävänsä, jota me matkailijat emme välttämättä tule ajatelleeksi.
Tässä saat kuulla rumien lintujen tarinan.
Tämä on kertomus korppikotkasta.
Kuvittele, että seisot keskellä savannia ja näet haaskalinnun, jonka pää on syvällä leijonan aterian jäänteissä. Se saattaa tuntua synkältä. Mutta todellisuus on aivan toisenlainen.
Korppikotka on oikeastaan yksi luonnon tehokkaimmista siivoojista. Se tekee työtä, johon harvat muut ryhtyvät — se toimii luonnon mestarisiivoojana. Se on haaskansyöjä, aivan kuten hyeena, joka syö kaiken, mitä muut eläimet jättävät syömättä. Muutamassa tunnissa se voi puhdistaa raadon niin, että jäljelle jäävät vain luut.
Vaikka korppikotkan työ saattaa tuntua karulta, se on luonnon kannalta tärkeä ja välttämätön tehtävä:
Raatoihin liittyy aina bakteerien ja virusten leviämisen riski, mikä voi vaikuttaa paikalliseen ekosysteemiin. Korppikotkan ruuansulatus kestää kuitenkin näitä taudinaiheuttajia, jotka olisivat ihmiselle ja monille eläimille tappavia. Juuri tämä ainutlaatuinen kyky tekee luonnon mestarisiivoojasta todellisen sankarin sekä ihmisten, että luonnon näkökulmasta.
Korppikotka on uskomattoman mielenkiintoinen lintu. Mutta mitä me oikeastaan tiedämme siitä – paitsi sen, ettei se ole kovin kaunis?
Maailmassa tunnetaan 23 korppikotkalajia, ja niitä löytyy kaikkialta maailmasta paitsi Australiasta ja Antarktikselta.
Seitsemän näistä lajeista kuuluu niin sanottuihin ‘uuden maailman korppikotkiin’, joita elävät Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Loput edustavat ‘vanhan maailman korppikotkia’, jotka elävät Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa.
Itse asiassa nämä kaksi korppikotkien ryhmää eivät ole läheistä sukua keskenään. Uuden maailman korppikotkan lähin sukulainen on haikara, kun taas vanhan maailman korppikotkat kuuluvat haukkalintuihin.
Korppikotkat tunnetaan erityisesti haaskansyöjinä, jotka syövät kaiken, mitä muut eläimet ovat jättäneet jälkeensä
Korppikotkalla on keho, joka on kehittynyt kestäväksi sellaisille ruuille, joista monet eläimet sairastuisivat tai kuolisivat. Myös niiden paljaat päät kertovat sopeutumisesta—on käytännöllisempää, ettei höyhenet sotkeudu, kun nokka on syvällä mädässä raadossa.
Syynä siihen, että korppikotka kestää sellaista ruokaa, on poikkeuksellisen vahva vatsahappo, joka tuhoaa voimakkaimmatkin bakteerit.
Korppikotkien kehot ovat ajan myötä sopeutuneet kestämään ravintoa, joka olisi muille eläimille hengenvaarallista. Jopa niiden paljaat päät kertovat sopeutumisesta — onhan käytännöllisempää, ettei höyhenet likaannu, kun pää on työnnettynä syvälle raadon sisälle.
Korppikotkien kyky syödä eläinten raatoja johtuu niiden erittäin vahvasta vatsahaposta, joka pystyy tappamaan jopa kaikkein vaarallisimmat bakteerit.
Moni kuvittelisi, että kaikki korppikotkat elävät pelkillä raadoilla, mutta näin ei ole.
Esimerkiksi palmukorppikotka (Gypohierax angolensis) syö myös hedelmiä. Se eroaa myös muista, usein sangen rumista korppikotkista, sillä sen päässä on höyheniä.
Myös egyptinkorppikotka (Neophron percnopterus) syö muutakin kuin raatoja. Se on erityisen tunnettu tavastaan käyttää kiviä strutsinmunien rikkomiseen, joita se sitten syö.
Valtaosa korppikotkista ovat kuitenkin puhtaasti haaskansyöjiä.
Korppikotkat ovat maailman uhanalaisimpien lintulajien joukossa: 23 lajista 13 löytyy IUCN:n uhanalaisten lajien punaiselta listalta, joista 11 on vanhan maailman korppikotkia ja 2 uuden maailman korppikotkia.
Yksi suurimmista syistä on se, että ne syövät myrkytettyjä raatoja — joko siksi, että niissä on käytetty diklofenaakkia, jota aiemmin annettiin kotieläimille, tai siksi, että raatoja on tahallaan myrkytetty petoeläinten, kuten leijonien, tappamiseksi, koska ne ovat aiheuttaneet ongelmia paikallisille yhteisöille Afrikassa. Lisäksi on tapauksia – viimeisimpänä Etelä-Afrikan Krugerin kansallispuistossa vuonna 2025, jolloin salametsästäjät myrkyttivät elefantin saadakseen haltuunsa sen ruumiinosia, ja korppikotkat söivät tämän myrkytetyn raadon.
Myrkyn käyttö – riippumatta sen taustalla olevasta syystä – on aiheuttanut tuhoisia seurauksia erityisesti Aasian ja Afrikan haaskalintupopulaatioille, joista osa on romahtanut yli 90 %. Esimerkiksi Intiassa intiankorppikotkan kanta laski 50 miljoonasta lähes nollaan 1990-luvun puolivälissä.
Sen lisäksi, että korppikotkien katoaminen olisi katastrofaalista luonnon monimuotoisuudelle, sillä olisi myös vakavia seurauksia muille eläimille ja ihmisille. Tarvitsemme korppikotkia luonnon siivoojiksi.
Korppikotkan häviäminen ei olisi ainoastaan tuhoisaa luonnon monimuotoisuudelle, vaan sillä olisi myös vakavia seurauksia muille eläimille sekä ihmisille. Haaskalinnut ovat luonnon mestarisiivoojia, ja niillä on keskeinen rooli ekosysteemin tasapainon ylläpitämisessä.
Monet järjestöt tekevät tärkeää työtä korppikotkien hyväksi. Esimerkiksi eteläafrikkalainen kansalaisjärjestö Vulpro tekee tärkeää työtä afrikkalaisten korppikotkalajien suojelemiseksi pelastamalla, kuntouttamalla ja palauttamalla lintuja takaisin luontoon. Onneksi näin!
Mutta mitä me voimme tehdä? Me matkailijat? On vaikea olla tuntematta itseään avuttomaksi. Usein katsomme vain sivusta, kun nämä asiat tapahtuvat. Mitä voimme siis todella tehdä?
Itse asiassa tuet epäsuorasti näiden uhanalaisten eläinlajien suojelua vieraillessasi kansallispuistoissa kuten Krugerissa. Monet puistot käyttävät osan pääsylipputuloista luonnonsuojeluun, alueiden valvontaan ja salametsästyksen torjuntaan. Tästä hyötyvät niin korppikotkat kuin kaikki muutkin eläimet
Voit toki myös tukea suoraan – lahjoittamalla tai levittämällä tietoa eteenpäin. Mitä useampi ymmärtää korppikotkien merkityksen ja arvon, sitä vahvempi on taistelu niiden säilymisen puolesta.
Näin päättyy kertomus näistä rumista, mutta tärkeistä linnuista. Etsi niitä katseellasi, kun olet safarilla Afrikassa tai missä tahansa muualla. Muista, että ilman niitä tämä kauneus ei olisi olemassa.
Kauneuden varjossa, missä toiset kääntävät katseensa pois,
korppikotkat hoitavat tehtävänsä kunnioittaen luontoa.
Ne kantavat taakkaa, jota emme mielellämme näe –
mutta ilman niitä maailma mätänee vähän enemmän
TourCompass – Turistista matkailijaksi